pieniä yksityiskohtia

Kodin sisustaminen on aina kivaa puuhaa, minusta ainakin. Tykkään laittaa pieniä yksityiskohtia ja hauskoja pikku juttuja sinne tänne. Niistä tulee kaikista hyvä mieli aina kun ne näkee. Toki mietin myös fengshuin näkökulmasta miten kotia sisustan.

Tässä esimerkiksi nämä ihanat pikku tontut pääsi astiakaappiin kurkkimaan. Eihän astioiden tarvitse siellä kaapissa jäykkänä pönöttää - voihan siellä olla jotain iloa silmälle aina, kun kaapin avaa - astioiden lisäksi. Taitaa muuten olla vielä luovuuden (7) alueella tuo vitriinikaappi, joten jotain hauskaahan sinne oli laitettava!

Nämä pikku peikot puolestaan pääsi keittiökirjojen viereen, niillä on siinä ihan oma pikku pesänsä, Kurpitsavuorella. Niiden oven yläpuolella majailee sininen jättilukki, joka suojelee peikkoja (koska ne heittelee sille aina tähteitä) ja se on kutonut kauniin auringon valossa tähtien lailla sädehtivän verkkonsa  peikkojen oven suulle. Ja jos peikot löytää vuoren uumenista jalokiviä, ne voi ripustaa auringon kanssa kilpaa loistamaan.

Sitten on tämä, mun ihana pariskunta. Se symboloi sitä rakkautta, yhdessäoloa ja noh- rakkautta. Oih, mä olen vaan niin aina tykännyt tästä patsaasta.

... ja nyt se onneton meni hajoomaan - no, niin joskus niille rakkauksillekin käy. Meni katki poikki kaput. Ei voi enää liimata - tai voi, muttei se ole enää samanlainen. Se on kai vähän kuin jos suhteeseen tulee joku iso särö, se luottamus on pitkäksi aikaa mennyt vaikka mitä tekisit - siinä ei auta kukat selän takana, jos ei sydän puhu rakkauden kieltä. Eli tämä ihan vaan muistutuksena, että pitää osata luovuttaa. Ainakin niistä rikki menneistä esineistä. Se on sitä luopumista. Ja kasvua.

Jos tykkäsit tästtä, jaa ihmeessä eteenpäin. Ja jos haluat kommentoida tai kertoa oman mielipiteesi kodin yksityiskohtiin, olisin iloinen siitäkin! 

Mitä vaatteesi kertoo elementistä?

Oletko kiinnittänyt huomiota siihen, mitähän elementtiä kuosit tai värit vaatteissasi edustavat? Ja mitä ne mahdollisesti tuovat elämääsi?

Tulen elementti. Punainen. Vahvat värit, kontrastit. Punainen koetaan isona pintana hyökkäävänä, mutta pienenä tehosteena tuo hyvin poweria mukaan. Tosin täytyy olla itse valmis myös kantamaan se punainen. Liika punainen vaatteissa tuo helposti myös sydämentykytyksiä. Ja jos haluat lähteä ulos tanssimaan, on punainen pusero aina varma valinta! (jos ei halua seinäruusuna olla). Ja punahuulet suukon saa! (vai oliko ne hymyhuulet? heh)

  

Maan elementti. Pehmeät, murretut värit - ruskea, pehmeä oranssi, lämmin keltainen - lämpöisen tuntuiset ja pörröiset kankaat, joihin haluaisi peittää itsensä kuin maan lämpimään syliin, pehmeät angorat ja villat. Kun halut olla maanläheinen, pukeutua lämpimästi ja luonnonmukaisesti.

Metallin elementti yhdistetään - yllättäen - koviin materiaaleihin. Eli esimerkiksi kaikki juhlavat paljettimekot: metallia. Väreinä harmaa, valkoinen, teräksenvärinen - jos pukeudut valkoisiin, ehkä haluat viestittää tietynlaista metallin arvokkuutta ja jämäkkyyttä, vaikka onhan se toki samalla puhtauden perikuva.

Veden elementti. Sininen, musta, aaltoilevat kuviot vaatteissa, veden "tuntu", ohuet aaltoilevat kankaat. Onko kaappisi ehkä täynnä niitä kuuluisia mustia vaatteita? Onko jotain mitä haluat peitellä, sulautua joukkoon - vai oletko kuin vesi elementiltäsi: haluat liikkua sulavasti omia polkujasi pitkin, sulautuen massaan veden lailla? Ehkä olet liikkuvaisessa työssä, jos käytät paljon mustaa?

 

 Puun elementti. Vihreät sävyt, ylöspäin kulkevat kuviot - kasvua mieleen tuovat kuviot, luonnollisesti kukkapaidat, tulppaanit paidassa, keväisen keveät kankaat, hulmuavat helmat varsinkin jos kepeitä vihreitä.

Muistathan uusia vaatteita harkitessasi katsoa miltä kangas ja vaatteen sävy näyttää kasvojasi vasten - miltä väri tuntuu - ja tarkistaa peilistä miten vaate laskeutuu, sekä edestä että takaa. Saako väri ihosi hehkumaan vai syökö se kaiken värin ja ilon kasvoistasi? Joskus sitä nimittäin jumiutuu vuosikausiksi samoihin väreihin. Unohtaen ehkä, että jokaisella värilläkin on lukematttomia eri sävyjä ja vivahteita! Se on vähän sama huulipunien kanssa - sitä voi helposti jämähtää käyttämään vuosikausia samaa teinivuosien hempeää vaaleanpunaista vaikka ikä näkyy jo kasvoilta ja jokin tummempi sävy saattaisi olla kauniimpi ja tuoda kasvosi ja kauneutesi paremmin esille? Ehkä väriä voisi aavistuksen sävyttää?

Jokaiselle löytyy oma tyylinsä ja värinsä. Se tunne, että viihtyy nahoissaan ja on tyytyväinen. Itse pidän vahvoista väreistä - joten mitäs minä hempeistä tiedän. Kokeilla voi silti aina. Ja avartaa. Se on aina hyväksi.

Samalla voi miettiä mitä elementtiä korusi edustavat? Käytätkö aina samoja koruja? Ovatko ne enimmäkseen hopeaa ja kultaa vai kenties jotain huovasta askarreltuja hiuskoruja tai ehkä rakastat puuhelmiä?

Värikästä ja lämmintä energistä vuoden alkua! 

Olisi kiva kuulla sävyistäsi! 

Ja jos pidit tästä, olisin tosi iloinen, jos jaat tämän ystävillesikin! 

Miten roinasta eroon pääsy auttaa Sinua?

Olen tässä viime aikoina käynyt ahkerasti kaappien sisältöjä läpi. Meillä monilla on kaapit täynnä mitä kummallisempia tavaroita - muistoja menneisyydestä ja asioita, jotka kenties saatu jostain eikä koskaan tullut käytettyä. Tai ehkä joku vaate, jonka ostit alennusmyynnistä ja et kuitenkaan pitänyt siitä/sitä - ja sinne se unohtui kaappiin roikkumaan. Joillan on tapana hullaantua kaikissa hulluissa päivissä, mitä tavaratalot mielellään järjestävät - siinä tulee äkkiä ostettua tavaroita, joita et tiennyt tarvitsevasi - etkä oikeastaan tarvitsekaan - mutta se toimii aina, kun saadaan ihmiset parveilemaan laarin ympärillä niin siitä tulee vaistonvarainen reaktio, että tuolla on varmasti jotain mitä minäkin ehdottomasti tarvitsen! Se on saatava! Itse kierrän kaukaa kaikki vastaavat paikat - ei siksi, etten osaisi hillitä itseäni - vaan en tarvitse nyt mitään heräteostoksia. Muutenkin monesti mietin yön yli jotain hankintaa - usein se jää sitten kyllä ostamattakin - eikä se huono asia ole.

Kaikki clutter eli roina tarkoittaa yleensä fengshuissa menneisyyttä - eli voit kaikkea sitä sälää tutkimalla mietttiä mitä menneisyytesi kertoo sinusta? Miksi jokin tavara on tullut hankittua, missä mielen- tai elämäntilanteessa? Vieläkö se palvelee? Ja jos ei, olisiko jo korkea aika hankkiutua siitä eroon?

On paljon ihmisiä, jotka ostavat tavaraa, mutteivät käytä niitä kuitenkaan. Eli miksi ihmeessä ostaa tavaroita, jotka menee suoraan kaappiin säilöön? Pahan päivän varalle? Ehkä olisi aika vain päästää irti? Ja luottaa siihen, että maailmankaikkeus huolehtii.

Tässä hyvä kokeilunarvoinen vinkki: ota jokin säästämäsi tavara käteesi: kysy sitten itseltäsi: rakastatko sitä, onko sillä sinulle jokin tarkoitus sinun luonasi, palveleeko se jotenkin tai onko sille jokin paikka (kotonasi tai jossain muualla), jossa se voi loistaa ja tuoda iloa ja valoa? Ja kuuntele mitä sydämesi vastaa!

Entä sitten jos luot katseesi työpöydälle? Siinä olisi hyvä pitää vain asioita/tavaroita, joita käytät joka päivä ja joita tarvitset. Jos jokin asia pitää arkistoida, se olisi hyvä tehdä heti, ettei keräänny paperipinoja, joille ei tiedä mitä tehdä. Silloin ne voivat musertaa tulot - varsinkin, jos pidät laskupinoja työpöydän vauraus-alueella: mitä se silloin kertoo? Annat singaalin maailmankaikkeudelle: vauraus-alue on täynnään laskuja, joten niitä tulee sitten lisää... Sen sijaan pidä alue kauniina ja laita siihen jotain sinulle vaurautta lisäävää - vaikkapa rahapuu, jota hoidat rakkaudella.

Jos Sinä ostat vaikka aina vaan uusia kasvorasvoja tai meikkejä - ne tulisi käyttää käytännössä 6 kk sisään avaamisesta, mitä monetkaan eivät tiedä. Eli ei kannata ostaa monta purkkia kerrallaan, kerätä clutteria (ja bakteereita) ja energeettisesti se antaa sen viestin, että pelkäät puutetta, että tuntuu, että pitää hamstrata, jolloin silloin on hyvä kysyä itseltään miksi niitä pitää olla niin paljon? Korvaaavatko ne jotain muuta asiaa elämässä? Välillä on vaan hyvä pysähtyä katselemaan vähän ympärilleen kotonaan.

Jos huone on täynnään tavaroita, voit koittaa seuraavaa fengshui vinkkiä: valitse 9 tavaraa ja vaihda niille uusi paikka. Tai jos haluat enemmän asioita tapahtuvaksi, vaihda 27 tavaran paikkaa. Ja katso mitä tapahtuu!

Keräätkö paljon tavaraa ympärillesi? Kerro ihmeessä!

13 päivä ja Perjantai

Jee! Se on täällä taas! 13 päivä ja perjantai!

Monet kammoksuvat tätä päivää ja pelkävät kuollakseen- eivät uskalla lähteä kotoaan ulos tai tehdä mitään merkittävää, koska ihan varmasti vaara vaanii joka nurkalla ja ihan takuuvarmasti jotain pahaa tapahtuu!

Ei, ei ja vielä kerran ei! Väitän, että tämä päivä voi olla onnenpäiväsi, jos niin päätät! Se - kuten niin moni muukin asia elämässä - on omasta asenteesta kiinni! Voit ihan itse päättää miten päiväsi vietät. Mä olen ainakin jo vuosia kääntänyt perjantain, 13 päivän Onnenpäiväksi! Ajatellen, että tänään tapahtuu jotain ihanaa, onnellista. Monesti on tapahtunutkin, ja jos ei - ei ainakaan mitään sen pahempaa. Eli voimme itse vaikuttaa paljon siihen miten suhtaudumme ympäristöön, mien asioista ajattelemme!

Onnellista perjantai, 13 päivää Sinulle! 

Mikä se on se Unelma?

Mikä se on se Unelma? Se, joka jäytää sisuksia eikä anna rauhaa? Se, joka vaatimalla vaatii toteuttamista, kaikista vastoinkäymisistä huolimatta. Joka ajaa pois kotoa, kaikesta tutusta ympäristöstä. Pistää mietttimään asioita uudelleen, elämään erilailla. Joka opettaa pitämään Unelmansa omana tietonaan, koska hyvää tarkoittavat ihmiset omilla peloillaan muuten torpedoivat sen alas ja saavat pelon siemenen istutettua omaankin mieleen.

Unelman eteen pitää tehdä töitä, sanotaan. No, mä olen nyt hartiavoimin tehnyt töitä yhden suuren Unelman eteen kohta toista vuotta. Siihen liittyy myös se, että olen jättänyt taakseni asioita, jotka eivät enää palvele. Hirvittävän määrän materiaa, jota en todellakaan tarvitse kuormittamaan elämääni ja täyttämään kaappeja. Olen vienyt konttiin ja kierrätyskeskukseen järkyttävän paljon tavaraa - ehkä niistä on jollekin toiselle paljon enemmän iloa, kuin minulle. Yhdenlaista konmaritusta tämäkin - sitä mukaa, kun vaikka keittiötä kävi läpi, tuli sieltä poistettua yhtä sun toista tarpeetonta, josta en edes pidä ja jota on vain mukanaan kuljettanut jostain kumman syystä. Ja on se myös fengshuita - yhtälailla fengshuin mukaan on tarkoituksenmukaista pitää vain niitä esineitä ja tavaroita, jotka tuottavat iloa ja laittaa pois kaikki rikkinäiset esineet (eikä liimata kasaan) ja sellaiset, jotka tuovat pahaa mieltä tai muistoja aina, kun ne näkee ja joita pidetään jotain toista ihmistä kuin niitä varten, jotka niitä päivittäin näkee tai käyttää.

Olen jättänyt samalla taakseni myös jopa ihmisiä - tai lähinnä - sukulaisia, joihin en halua enää edes kaupassa ohimennessä vahingossa törmätä, koska niin paljon on pahaa välissä etkä enää jaksa olla se sylkykuppi, suvun musta lammas, joka on aina syyllinen, kunnes toisin todistetaan - eikä sitä oikeudenkäytiä koskaan käydä. On helpompi hengittää, kun ei tarvitse olla enää samoilla huudeilla. Miettiä miksei kukaan tule, miksei soita, ei onnittele edes merkkipäivänäsi, hautaa sotakirvestä, kun en itse enää jaksa. Edes nostaa sitä.

Ystävät kulkevat mukana elämässä ja olen kiitollinen teistä jokaisesta. Ystävät ovatkin monesti se perhe, joka paremmin ymmärtää ja tukee, tuntee sinut. Kaikki rakkaat kulkee kuitenkin aina mukana - jos ei muuten, niin sydämessä.

Tämän Unelman eteen olen jo pitkään tehnyt suunnitelmia. Se kaatuikin jo. Kaikki kolme mapillista suunnitelmia, piirustuksia, ideoita, kymmenien jollei satojen tuntien työmäärä - en halua nyt kertoa vielä enempää keskeneräisestä asiasta. En silti anna periksi. Jouduin tietämättäni epäoikeudenmukaisen kohtelun osaksi, tietämättömyyttä ja koska sitä tietoa ei annettu, vaikka pyysin. No, kaikella on tarkoituksensa, vaikka se vaikeaa onkin niellä tässä tapauksessa - koitan päästä katkeruudesta, mennä sen yli (ja olen jo tavallaan mennytkin) vaikka jossain syvällä vielä harmittaa ihan vietävästi. Miten ihmeessä saan Unelmani uudelleen rakennettua? Kun osa palapelin palasista puuttuu - eikä mitään tietoa mistä ja miten ne siihen uudesaan ilmaantuu? Vai onko tämän Unelman metsästämisen tarkoitus opettaa nöyryyttä? Luoja tietää, että sitä lajia kyllä löytyy jo ihan riittävästi. Oli miten oli, en anna periksi.

Sitä Unelmaa kohti olen nyt kulkenut kohta kaksi vuotta ja uskon, että se vielä tänä vuonna aukeaa. Toteutuu. Tavalla tai toisella. Sitä varten olen valmis sietämään epävarmuuttta, epätietoisuutta ja osin epämukavuusalueen ulkopuolella oloakin. Nyt on jo hypätty täysin tuntemattomaan. Pitää vain luottaa, että laskuvarjo toimii ja laskeutuminen on pehmeää. Aika näytää. Nyt on ollut järjestelyjen ja organisoimisen aika. Suunnittelujen. Mietinnän. Ja suuuren työn ja valtavan toiminnan - ei tämä Unelma ihan ilmaiseksi rakennu.

Unelman toteutumisessa on monta välivaihetta. Minulla ainakin. Kerran se jo vedettiin kokonaan pois. Ehkä maailmankaikkeus kokeilee välillä, kuinka tosissani olen - koittaa saada takaisin ruotuun, pysymään pienenä ja huomaamattomana, pyytämättä mitään - eikä varsinkaan vaatimaan mitään. Olemaan onnellinen ja tyytyväinen siihen mitä on. Ei saa kurkotella kuuseen? Mutta kun minä haluan! Ja minä aion myös Unelmastani pitää kiinni! Koitan valjastaa parhaan taitoni mukaan kaiken maailmankaikkeuden hyvän energian, enkelit ja muut auttajat mukaan, jotta ihana Unelmani vielä toteutuu - ennen ensi joulua sen pitäisi olla jo toteutunut. Unelmille pitää kuitenkin antaa myös tavoite, aikataulutus, ja sitten -ne siivet. Sitten ei muuta, kuin laitetaan sen laskuvarjo (tai siivet) selkään - ja annetaan mennä, tuulen tuivertaa matkalla ja auringon kuumottaa poskia. Ja nautitaan myös matkalla olosta, jokaisesta hetkestä mitä eteen tulee kohti suurta Unelmaa. Muistan myös olla kiitolinen, kiittää ajatuksen suomasta mahdollisuudesta suureen Unelmaan. Että voimme visioida ja luoda.

Mikä on Sinun suuri Unelmasi? Toteutuiko se? Olisi ihana kuulla!