torstai 26. toukokuuta 2016

Enkeleitä korteissa

Haluaisitko kokeilla mitä Enkeleillä on Sinulle sanottavaa korttien kautta? Minulla on myynnissä muutamia Enkelikorttipakkoja.  Jos asia kiinnostaa, laitathan minulle viestiä.

Tässä muutama enkelikorttipakan kansi ja muutama sana Enkeleistä. Enkelit on aina lähellämme, meitä auttamassa, meidän ympärillämme, vaikka kaikki eivät niitä tunne tai halua sitä usko. Useilla meistä on kuitenkin jonkinlaisia kokemuksia, tuntemuksia tai aavistuksia Enkeleistä - ehkä olet jopa nähnyt Enkelin?  Enkelit eivät voi auttaa meitä, jos emme pyydä niiltä apua.Toivoaan ei saa koskaan menettää. Vaikka joskus kuinka tuntuisi jokin asia turhauttavalta, voit aina pyytää Enkeleiltä apua - apu saattaa tulla ihan eri tavalla kuin olit itse ajatellut/pyytänyt- mutta se tulee; varmasti. Ja siinä muodossa, joka on Sinulla parasta, juuri sillä hetkellä.
Jokaisella ihmisellä on suojelusenkeli tai - enkeleitä. Se ihana suojelusenkeli, joka ohjaa ja kuiskaa oikeita sydämen asioita korvaamme, alitajuntaamme, tietoiseen mieleemme? Jos olet kulkemassa väärää polkua, saattaa Enkeli kuiskuttaa korvaasi, valaa sinuun uskoa ja toivoa huomiseen. Varmasti meistä moni on kuullut tarinoita siitä, miten ihmiset ovat kuin ihmeen kaupalla selviytyneet jostain onnettomuudesta - ja sanotaan, että oli Suojelusenkeli paikalla auttamassa. Varmasti näin onkin.
 Arkkienkelit ovat mahtavia Valon Enkeleitä, erittäin voimallisia ja Arkkienkelit voivat auttaa monessa, monessa asiassa. (Liekö sellaista asiaa olekaan, johon ei voisi apua Arkkienkeleitltä pyytää?) Arkkienkelit ovat Enkelihierarkiassa Enkeleitä ylempänä - jos niin voi ajatella - ja he voivat tosiaan toimia ympäri maapalloa auttamassa tuhansia ihmisiä samaan aikaan, mutta kuten Enkelitkin, Arkkienkeli ei voi auttaa pyytämättä. Pelkkä ajatus riittää. Kuin rukous.

Arkkienkeli Gabriel on suuri sanansaattaja. Jos kaipaat elämääsi selkeyttä, puhdistusta (mielen tasolla) voit pyytää Arkkienkeli Gabrielia auttamaan. Voit pyytää myös puhdistautumista kaikista mahdollisista kielteisistä, negatiivisista sinua vaivaavista tunteista, jotta pääset rakkauteen ja ilon lähteeseen. Arkkienkeli Gabriel auttaa myös mielellään kaikenlaisessa luovuuteen, musiikkiin, taiteeseen ja kommunikointiin liittyvissä asioissa.

Arkkienkeli Metatron on hyvin voimakas ja jos tunnet lähelläsi voimakasta valoa, saatat aistia Metatronin läheisyyden. Arkkienkeli Metatron voi myös auttaa henkisen kehityksen polullasi Sinua. Metatron on tavallaan myös rakkauden Arkkienkeli, koska kaikki puhtaat rakkaudelliset ajatuksemme vievät meitä kohti valoa ja rakkaudellisuutta ja henkistä hyvyyttä.

Arkkienkeli Mikaelia kutsutaan yleisesti apuun, kun tarvitaan suojelusta tai rohkeutta kohdata jokin vaikea asia. Arkkienkeli Mikael suojelee sinua vaikka kotimatkallasi pimeällä yksin kulkiessasi. 
Voit pyytää Arkkienkeli Mikaelia laskemaan sinisen viittansa yllesi, jotta saat voimia kohdata jokin vaikea tilanne, tai suojelusta, jos pelkäät jotain, jotta vapaudut pelostasi. Voit pyytää myös voimaa ja rohkeutta kohdata erilaisia haasteellisia asioita, joita elämässäsi kohtaat. 
Raphael on suuri parantamisen ja parantajien Arkkienkeli. Vihreä väri ympyröi Arkkienkeli Raphaelia ja voit vaikka nukkumaan mennessäsi pyytää Arkkienkeli Raphaelin parantavaa vihreää valoa ympärillesi, jos kärsit jostain sairaudesta tai kivuista. Voit pyytää vihreää kirkasta valoa ympärillesi ja kuvitella mielessäsi sen parantava vaikutus koko kehollasi. Jos tunnet itse olevasi parantaja tai valotyöntekijä voit pyytää Arkkienkeli Raphaelia auttamaan parannustyössä. Arkkienkeli Raphael vastaa myös kolmannen silmän kehittymisestä eli voit pyytää apua siihen, kaikkeen selvänäköisyyteen ja intuitioon liittyvään.

Yleisesti ottaen Enkelit ja Arkkienkelit haluavat meille vain parasta. Että me ihmiset emme turhaan murehtisi ja vatvoisi asioita, jättäisimme huolemme Enkelien hoidettaviksi ja koittaisimme jättää murheiden miettimisen minimiin, koska se syö energiaa kaikelta ilolta, valolta ja rakkaudelta. Tärkeintä on kuitenkin kuunnella omaa sydäntään ja rakastaa. Ja tähänkin voit pyytää Enkeleitä apuun.

Onko Sinulla kokemuksia Enkelien tai Arkkienkelien läsnäolosta? Jotain mitä haluaisit jakaa? Olisin kiitollinen kommenteistasi. Kiitos.

perjantai 20. toukokuuta 2016

Intuition virtaavaa Energiaa

Olet varmasti kuullut, kun joskus puhutaan, että on  ns. hyvissä energioissa? Kun vain tiedät sydämessäsi, että asiat sujuvat, menevät hyvin. Mistä se johtuu?

Väittäisin, että aika paljon on kiinni siitä, miten asioista ajattelee. Että pyrit perusluonteeltasi näkemään asioista hyvät puolet -ettei jää surkuttelemaan jotain mikä meni ohi; ehkä sen oli tarkoituskin mennä, jotta jotain hyvää voi tulla sen jälkeen? Turha jäädä murehtimaan, vellomaan tai miettimään miten asiat venyvät ja vanuvat....
Käsittääkseni olemme erilaisen energian, chin, ympäröimänä koko ajan - energia vaihtelee monesta seikasta johtuen päivästä ja vuodenajasta riippuen. Myös siitä, mitä vastaanottamme. Mitä tunnemme sydämessämme - miten haluamme elämän nähdä?

Energiaa on sekä hyvää että joskus noh, ei niin hyvää - sen saattaa aistia tai miltei käsin koskettaa jossain tietyssä tilanteessa. Joskus vain emme ole samalla viivalla sen energian kanssa - emme hengitä sitä, keskustele samalla aaltopituudella. Ehkä vähän vaikeaselkoisesti kirjoitettu?

Tarkoitan sitä, että jokaisella meillä on myös oma vahva intuitio - no, toisilla se on vahvempi, toisilla se on surkastunut päivittäisten to do -askareiden taakse, eikä sitä ehdi kuuntelemaan.

Joskus kun käy niin, että sitä vain menee samaa rataa päivästä toiseen, ajatukset on jumissa (tai niitä ei tarvita tähän rutiiniin) - sama aamupala, sama reitti töihin, sama lounaspaikka.....Ja joku päivä intuition ääni kuiskuttaa korvaan, sydämen syvyyksistä, että "hei, mene tuonne tänään lounaalle" - etkä kiireesi keskellä kuuntele sitä, koska ei nyt ole aikaa; se on ehkä pidemmällä, tai joutuisit sinne yksin tai mitä lie?

Tai autolla ajaessa, voi joskus havahtua sihen, ettei muista miten ihmeessä ajoi viimeiset kaksi kilometriä - taisi olla autopilotti päällä? - se on muuten aika pelottavaa... - onko Sinulle käynyt niin? Huh. Silloin kannattaa pysähtyä ja käydä teellä tai kahvilla - herätä, havahtua tähän hetkeen.

Entä jos päättäisit seuraavan kerran kuunnella tarkemmin sitä omaa syvää sisäistä intuititoasi? Pysähtyä hetkeksi. Avartaa. Ehkäpä siellä lounaspaikassa olisi ollut jotain mitä olet kauan kaivannut, joku tietty tilaisuus tai kenties joku ihminen, joka olisi tuonut valaistusta kaipaamaasi asiaan? Elämällä on taipumus yllättää. Tuoda  ne asiat meille, mitä olemme toivoneet - tai ajatelleet sydämessämme.

Huomaaat, että ympärilläsi on ns. "hyvä fengshui", kun ihmiset ympärilläsi ovat samoissa energioissa, tila tuntuu olevan viihtyisä ja siinä on miellyttävä olla - mikään ei häiritse, pelota eikä painosta. Chi virtaa ja elämä maistuu.

Ja jos tuntuu siltä, ettei mikään oikein toimi, ahdistaa, painostaa - tai muuten vain on vaillinainen olo - tutki hetki ympäristöäsi: minkälainen energia ympäröi tilaa? Minkälainen fengshui? Onko jotain mitä voisi tehdä? Ehkä tilassa on liikaa roinaa ja rompetta, tai jokin kirkuva väri, joka ei tuo rauhaa. Aina voi jotain tehdä.

Se, että on hyvä olla tilassa on ensiarvoisen tärkeää. Ja se, että kuuntelet intuitiotasi. Sitä sydämesi ääntä.
Ruusu Sinulle. Toivottavasti päiväsi kulkee hyvissä intuitiota virtaavissa energioissa!

lauantai 14. toukokuuta 2016

Mistä tiedät kesän alkaneen?

Eletään ihanaa aikaa - luonnossa kaikki herää pikkuhiljaa, silmut aukeaa ja pensaat vihertyy ja herää talvihorroksestaan.
Viime viikolla ihan silmissä tuli vihreitä silmuja puihin, pensaat alkoi vihdoin näyttää joltain muulta kuin pystyyn istutetuilta risupuskilta. Pihalla alkaa olemaan ihanaa tuoretta ruohoa eikä mustaa maata. Mä henkilökohtaisesti tykkään, että nurtsi saisi olla ns luonnontilassa, että siinä kasvaa apilaa ja lemmikkiä ja muuta pientä kukkaa - mutta yleensähän ne parturoidaan samantien kun ruoho vähän esille pukkaa... (ei tosin meillä - naapureiden kauhistukseksi;)

Nokikanat - tai niin mä niitä kutsun, joku lintutieteilijä tietää oikean nimen, hih - tepastelee pihalla jotku mato tai ruohonkorsi suussaan. (koitan napata kuvan niistä joku kaunis päivä)

Mikä ihana keväinen energia! Ensimmäiset herkulliset raparperinvarret alkaa tulla esile - ihanaa, kohta saa raparperipiirakkaa; naminami.

Mikä se kesän merkki on? Onko se uimaveden lämpötila? Onko se se kesän merkki, kun voi heittää talviturkin pois? Mä harrastin itse vielä joitain vuosia sitten sitä, että keväällä menin uimaan heti, kun merivesi oli vielä 8 astetta ja jatkoin sitä pitkälle syksyyn - lähinnä se oli kastautumista, mutta se kyllä sai veren kiertämään lämpimänä. Voin kyllä suositella, lämpimästi!

Mä niin rakastan kirsikankukkia - aah! Ne vaan on niin lumoavan kauniita. Ja jos joskus vielä rakennan oman talon, sinne tulee ihan defenetely ainakin yksi omenapuu ja yksi kirsikkapuu. Niistä riittäisi iloa ja harmoniaa ja kaunista katseltavaa!

  • Voitko kuvitella miten paljon iloa tuottaa vain kirsikkapuun ja sen loistavan värityksen katsominen - siinä sielu lepää - ja kesällä istuvasi omenapuun alla aurinkoisena kesäpäivänä, siemaillen jotain viilentävää juomaa kauniista lasista,  hyvässä seurassa, linnut laulaa puissa ja mieli on hyvä. Unelmia, unelmia... Siinähän on miltei jo rakkautta ilmassa, eikö?

Kirsikankukat on niin lumoavan kauniita, eikö olekin? 

Joka vuosi sitä kuitenkin miettii aina että mikä on se maaginen hetki kun kevät vaihtuu kesäksi?

Joka kesä huomaa vain ykskaks, että hetkinen - tässä ilmassa ja energian keveydessä on tapahtunut jokin ilmiselvä muutos. Sen vaan huomaa. Ei välttämättä juuri oikeaa hetkeä - sitä on varmasti vaikea sanoa - mutta ehkä päivän viiveellä tajuaa, että hei! Nyt ON kesä! Ykskaks sen vain aistii joka solullaan ja ihollaan. Eläköön ihanat vuodenajan vaihtelut!

Ja tästä vielä kun se sade lankeaa viikon auringonpaisteen jälkeen niin luonto suorastaan puhkeaa kukkaan! Nautitaan siitä! Ihanasta energiasta!

maanantai 9. toukokuuta 2016

Pala peiliä ja mieltä

Oletko tullut ajatelleeksi miksi peilillä on meihin niin suuri vaikutus? En nyt tarkoita vain sitä, miten voi sitä katsellessaan miettiä sitä "kerro kerro kuvastin, ken on maassa kaunehin" - mantraa, vaan yleisesti. Kotitiloissa voi peilillä tietenkin luoda myös jotain puuttuvaa osaa - kannattaa silti aina miettiä mitä se peili heijastaa - mitä sieltä näkyy; sitä tuot lisää elämääsi. Eli jos seinällä olisi paikka ja sopivasti naulakin sitä varten ja peili siihen sopisi - niin jos peili heijastaa vaikkapa jotain kirjahyllyä jossa kaos meneillään tai työpistettä, jota et tunnu saavan ojennukseen - kannattaako sitä silloin toistaa? Yleensä sitä ei kuitenkaan toivota lisää elämään - sitä kaaosta.

 Eli katso, että peli heijastaa mieluiten jotain kaunista- ei vaan katsojassaan vaan ympärillään.

En lakkaa ihmettelemästä miksi meille myydään edelleen kylpyhuoneeseen niitä näppäriä peilikaappeja - no, ehkä valmistajan mielestä näppäriä: aukeavat kivasti keskeltä, voi surutta jaotella sun ja mun puolen ja kas vain: aina kun vilkaiset aamuisin unisena peiliin, on pää keskeltä poikki! Argh! Ei mikään järin hyvä päivän aloitus, eihän? Suosittelen pikimmiten vaihtamaan peilikaapin sellaiseeen, missä on yksi iso peili - hyvin ne hammasharjat ja putelit senkin taakse (tai siis: ei niitä tarvitse senkin taakse viedä, peilin taaksen vain, heh) mahtuu ja näkee itsensä kokonaisena aamuisin, heti herättyään. Eli iso plussa sille.



Samoin nämä iänikuiset palapeilit. Vai - onko jollain näitä vielä seinällä? Ne vain pirstaloivat kaiken mitä näyttävät - vai mitä olet mieltä; tuleeko palapeiliin katsoessa hyvin tasapainoinen olo?




Entäs sitten julkiset tilat? Tässä tapauksessa lähinnä mietin tiloja, kuten tämä katto Tallinnan laivalla. Miten palapeilit katossa ovatkin sopivasti juuri väkevien kohdalla? Ettei vain olisi tarkoitus lähettää shata eli ns teräviä nuolila (ei nyt oteta ihan kirjaimellisesti) alaspäin ja sekoittaa ajatukset, mieli. Niin, ettei ajattelisi selkeästi miksi ja kuinkas paljon niitä väkeviä tulikaan lastattua. Laivalla kun ollaan.

Tämä sama taktiikka on käytössä tietääkseni jossain peliluolissa, isossa maailmassa, en tosin ole käynyt niissä paikoissa, isommat on kertonu ;) Vai miksiköhän pala peilit on juuri tähän kohtaan tässäkin laivassa sijoitettu? Sitä sopii miettiä.



maanantai 2. toukokuuta 2016

Unia ja Enkeleitä

Mietin tänään mistä kirjoittaisin seuraavaksi - toisaalta paljon ajatuksia päässä. mutta jotenkin tänään ollut semmoinen päivä, etten ole saanut jäsenneltyä aihetta, liikaa ajatuksia, heh. Joskus käy niin. Eikö?

Viime yönä näin ihan kummallisia uniakin - voitte huokaista helpotuksesta: en avaudu tänne unestani, heh - sanon vaan, että aamulla sitä (opettavaista) seikkailua muistellessani vedin siitä muutamia johtopäätöksiä. Kuten että juuri -N-Y-T -  tämä hetki - on todella tärkeä. Ei meillä oikeastaan muuta olekaan. Sitä joskus jää menneeseen kiinni, eikä huomaa elää ollenkaan. Tai kaipailee jotain menetettyä rakkautta niin, että kipeetä tekee - vaikka tietää, että aika on mennyt jo, tilaisuudet valuivat ohi kuin sateiset päivät - ja ne kyyneleet sekoittuneet tiskiveteen jo ajat sitten. Kadotettu Soulmate - ikuisesti silti sydämessäni.
Unessani pyysin myös apua vanhalta lapsuudenystävältä. Jonka tosin menetin jo vuosia sitten. Tiemme erkanivat, kun joku vääristi sanomani ja hän loukkaantui siitä - minua enempi kuulematta. Se sattui silloin. Surin sitä aikani. Enää en edes ajattele, tai häntä edes elämääni haluaisi. Unitajuntani kuitenkin soitti hänelle - ei unessakaan tavoittanut tai apua saanut. Pärjäsinpä hyvin ilmankin.
Uneni muistutti myös siitä, miten tärkeää on se, että aina luottaa ja uskoo omiin päämääriinsä. Kuljin siinä nimittäin Juicen sanoja lainaten "läpi tuulen ja tuiskun" - vaikken tosin puuterihuiskua etsinytkään, heh - vaan minulla kuitenkin oli päämäärä, jota kohti surutta ihmenaisen voimilla vaaroista välittämättä selvitin esteen toisensa jälkeen. Kuvittelin hukanneeni muutamia asioita siinä matkan varrella vain huomatakseni perillä, että ne olivatkin kokoajan matkassani! En vain ollut osannut etsiä niitä.

Lopussa kuitenkin muistin taas kuunnella sydäntäni. Uskoa siihen. Toivon, että sinäkin kuuntelet sydäntäsi - ja vaikka aina puhutaan tunteen ja järjen valinnasta,  muistathan, että Egyptin muumioiltakin aikoinaan poistettiin palsamoinnissa kaikki tärkeät sisäelimet - yhtä lukuunottamatta. Sydäntä! Koska sielu asuu siellä. (Ja Sydän tuntee).

Niinpä nyt illalla mietin, mistä kirjoittaisin. (Vaikka johan se tuli kirjoitettua?) Niinpä pyysin Enkeleiltä apua siihen, mistä tulisi nyt kertoa...

ja nostin - sydämellä - muutaman kortin. Kuinka ollakaan: ystävät ja ystävien merkitys oli yhtenä mukana. Tänä päivänä minusta ainakin tuntuu, että kaikki sosiaalinen media on osittain vähentänyt ystävien kanssa yhteydenpitoa - ihmiset on niin olevinaan kiireisiä, huomaamattaan sovitaan, että nähdään sitten ensi kesänä, joka muuttuukin syksyksi... On työt, lapset ja puolisot - kenellä mitäkin. Aika kulkee armotta.

Kun edelleen: Aina on aikaa tavata hyvää ystävää/häntä, jota mietit/josta välität/jolla on sinulle merkitystä - se hetki on juuri nyt. Tee itsellesi palvelus ja laita viesti tai soita hänelle, joka mieleesi tulee tätä lukiessasi. Ehdota tapaamista. Kerro mitä hän sinulle merkitsee. Minä olen iloinen ja kiitollinen jokaisesta ystävästä, joka minulla on. Niin varmasti olet sinäkin. Vaikka sitä unessa pärjäisi kuinka hyvin yksinkin - usein tulee elämässä niitä esteitä eteen- ja ystävän kanssa on kivempi ne ylittää,  jakaa ajatuksia ja nauraa yhdessä.

Yhtenä muistutuksena oli myös se, että muistaisimme olevamme niitä valo-olentoja miksi meidät on luotu ja tänne maan päälle tuotu (johan runollliseksi heittäydyin). Mehän olemme energiaa kaikki, pienistä soluista ja dna -kierteistä tehty. Taikapölystä. Ja - noh, ehkä vähän inkivääristä ja kanelista - ja kenties niistä koiran hännän tupsukoista? ;) Meillä on jokaisella ihan mahtava voima sisällämme. Se pitää vain kaivaa esille, luottaa siihen sydämen viisauteen. Luottaa siihen, että on rakastettu. Ja että on tärkeä.
Ja johan meistä useampia on pienestä pitäen opetettu rukoilemaan iltasatu, pyytämään suojelusta rakkaillemme. Ehkä sitä ei enää tule tehtyä. Silti voi mielessään pyytää jotain korkeimman johdatusta - vaikka omaa Enkeliään - auttamaan tielle eksynyttä, tai apua tarvitsevaa. Enkelit ei voi auttaa, jos ei pyydä apua. Se on monelle aika vaikeaa. Itsellenikin. Sitä vain porskutetaan läpi vaikka harmaan kiven hampaat irvessä joskus, vaikka niin helppoa olisi pyytää apua. Enkeleiltä, jos ei ihmisiltä. Luota siihen, että saat apua. Ja asiat järjestyvät. Eivät ehkä niin kuin olit ajatellut - ehkä jopa paremmin?

Pyydätkö sinä Enkeleiltä apua elämän pyörteissä - ja jos, miten on asiat muuttuneet? Tätä en voi oikein muuten päättää, kuin toivomalla kaikille sydämestäni kauniita unia ja Enkelten kuvia <3
PS. Ilahduttaisit kovasti mieltäni, jos haluat jakaa tämän jollekin tai jättää minulle kommentin. Kiitos!