Jossain kohti alkoi vaan tuntua siltä, että nyt tämä on nähty ja elämässä pitää mennä eteenpäin. Ja monen mutkan kautta tunne vahvistui ja tein päätöksen, että nyt pitää lähteä elämässä eteenpäin. Jonnekin ihan muualle näiltä tutuilta kulmilta. Itseasiassa päätös oli aika kivuton. Ja kun lapsikin on vielä alakoulussa, se helpotti päätöksentekoa.
Tällä hetkellä siis kotimme on ollut jo jonkun kuuukauden myynnissä ja uuden suunnitelmatkin on tässä ehtinyt jo moneen kertaan vaihtua. Ensin piti vain vaihtaa ns muna-munaan, mutta kuinkas kävikään... no kerron siitä vähän myöhemmin, kun päästään sinne asti.
Täällä vielä ollaan! Piha on kesällä tosi ihana; suorastaan kylpee valossa, kun aurinko hellii ihan koko päivän!
Aloitin - ehkä lievästi ylioptimistisena - jo viime kesänän pakkaamisen. Eli käytännössä aloitin sen käymällä läpi verhoja, jotka olleet sen 4 vuotta kaapissa, osa käyttämättömänä, vaatteita ja muita, jotka kaikki pesin ja kuivasin raikkaassa kesätuulessa. Suuri osa tavaraa on päätynyt kierrätyskeskukseen. Keittiössäkin kävin läpi astioita, joita en heti tarvitse, ja no - nyt ne ovat olleet pakattuna jo muutaman kuukauden, ja herää kysymys: kuinka paljon niitä oikein tarvitsen?
Hei, kivan oloinen blogi. Sattumalta löysin. Seurailen vähän aikaa. Fengshui lähinnä kiinnostaa.
VastaaPoista