Uuden vuoden kynnyksellä

Taas olemme uuden vuoden kynnyksellä. Mitä se kenellekin tuo tullessaan, jää nähtäväksi. Kulunut vuosi on tuonut paljon uusia asioita ja isoja muutoksia elämään eikä se ole ihan helpollakaan päästänyt. Itse olen miettinyt paljonkin mitä haluan ja toivon tapahtuvaksi ja miten itse siihen voin vaikuttaa. Koska en ole ehtinyt, jaksanut, pystynyt, kyennyt pitkään aikaan kirjoittamaan tänne, pyydän anteeksi ja siksi lisäsin tähän muutamia aiempia kirjoituksia vahvistukseksi ja iloksesi, toivottavasti auttamaan elämän polulla eteenpäin.

 Tein listaa muutamista asioista, jotka merkitsevät ja joihin haluan panostaa.

* Ystävät. Olen niin monen ystävän kokenut kääntävän selkänsä ilman mitään syytä, että se on jo tehnyt miltei kyyniseksi. Vaikka kuinka olen ajatellut, että he kuuluivat vaan siihen osaan elämää, se tuntuu silti pahalta. En tiedä miksi osakseni on tullut menettää niin monta rakasta ystävää, kylmästi sanaakaan sanomatta kadoten elämästä. Siinä katoaa kaikki se luottamus ja häviää yhteiset hauskat hetket, pitkät keskustelut, haaveet ja elämän pohdinnat. Ystävälle jos kelle avaat sydämesi - päästät elämääsi ja oletat, ettei toinen satuta. Onneksi uusia ystävyyssuhteita on mahdollista luoda ja olen niistä kaikista onnellinen. Koitan nähdä menetykset positiivisina niin, etttä ne ovat opettaneet luottamaan entistä enemmän itseeni, omiin voimavaroihin, näkemykseen, päättelykykyyn ja asioiden ratkaisukykyyn. En tarvitse ystävää siihen, että tiedän mitä tulisi jossain asiassa tehdä, vaikka hyvän ystävän kanssa on ihana vaihtaa mielipiteitä ja saada uutta näkökulmaa. Monesti asiat aukeavat jo ihan sillä, että avaa suunsa ja puhuu jostain asiasta - pelkästään se, että sanoo jonkin asian ääneen voi tuoda ahaa-elämyksen. Ilmankos jupisen nykyään paljon itsekseni...heh. Onnekseni minulla on myös monta miestä ihan ystävänä ja heistä jokaisesta olen todella kiitollinen.

* Oma aika. Eli se sellainen, kun voi tehdä ihan mitä huvittaa ilman, että tarvitsee organisoida mitään, huolehtia mistään, miellyttää ketään, passasta ketään. Saa tehdä niitä omia juttuja, joista tulee hyvä mieli vaikka se olisi pihan nyppiminen tai keittiössä tanssiminen tai kirjan lukeminen teemuki kädessä. Puhelin kiinni. Oman aikani listallani on niin kirjan kirjoittamista, luovuuden ruokkimista maalaamalla, piirtämällä, käsitöiden tekemistä kuin alitajunnan kuuntelemista. Sieltä syvistä hiljaisista hetkistä ne suuret ideat ja ajatukset kumpuaa valoon.  Näin ollen myös meditointi kuuluu tähän. Aion ottaa aikaa säännöllisemmin myös hiljaisille hetkille - antaa alitajunnan tyynnyttää meluavat ajatukseni ja viedä minut toisella tasolle.

* Terveys ja keho. Liikkuminen ja omasta kehosta huolehtiminen on todella tärkeää. Se vain monesti jää kaiken muun huolehtimisen osalla. Olen huomannut miten monesti ei välitä, jättää syötämättä tai pupeltaa vain pari leipää lounaaksi - ei jaksa "vain" itseä varten tehdä mitään. Not good! Jos en minä jaksa, miten jaksan hoitaa ja auttaa muita?

*Omat työt. Tällä tarkoitan muuta kaikkea kotona tehtävää muuta työtä. En siis palkkatyötä enkä siivoushommia. Tunnustan: olen haalinut aivan liikaa kaikkea epämääräistä tehtävää, jota pitää vain suorittaa ja tehdä vaikken niin haluaisikaan. Tiedänhän sen, että se mihin keskittyy, lisääntyy, joten jos haluan kuittivuorista työpöydällä ja to do - listoista eroon - niitä ei kannata haalia lisää. Muuten pyörittelen samoja selvitettäviä asioita jatkuvana virtana, koska ne vetävät magneetin lailla puoleensa samiksia. Huomasin nimittäin, etten tätä menoa ikinä pääse tekemään sitä mitä oikeasti haluan, koska niinsanottu työpöytäni on täynnä kaikkea mitä en siihen halua! Joten asioihin on tultava muutos. Työlistalla on myös toteuttaa enemmän sisustukseen liittyviä projekteja, fengshui stailauksia ja kodin tai liiketilankin suunnittelua - eli niille pitää varata aikaa! Samoin kaikelle muulle tärkeälle, jota oikeasti haluan tehdä. Jos fengshui stailaus kiinnostaa tämä on sinua varten. Jotenkin hölmöä, että olen kouluttanut itseni aiheeseen ja sitten en ehdi tai pysty tekemään sitä mitä sydämeni haluaa! Nauretttavaa!

* Miehet, hmm. Kukapa ei haluaisi rakastaa ja olla rakastettu? Olisin itsekin parisuhteeseen enemmän kuin valmis ja koen, että oma osuuteni ainoana aikuisena taloudessa on jo tehtävänsä tehnyt. En silti enää halua jakaa kotia toisen aikuisen kanssa, vain sydämen. Saada ja antaa rakkautta, jakamatonta huomiota, yhdessäoloa ja hellyydenosoituksia - yksinoikeudella. Seurustella, rakentaa yhdessä jotain. Tosin nyt se ei sanan varsinaisessa merkityksessä oikein onnistu, koska olen miltei aina kotona enkä käy juuri missään. Parisuhteen rakentamisen kannalta se tarkoittaa sitä, etten ole samalla viivalla kuin sellainen, joka voi mennä miten ja milloin huvittaa. Olen silti onnellinen nykyisessäkin tilanteessa - ja minulle riittää yksi mies kerrallaan, en jaksa enää mitään pelejä tai jakaa itseäni monen kanssa. Kuka jaksaisi? En silti halua olla kenellekään itsestäänselvyys, vaan toivon että olen muutakin kuin hetkellisesti hauskaa ja viihdyttävää seuraa. Deittimaailma ei kuitenkaan ole minua varten - olen pari kertaa suostunut jonkun randomin kanssa lounaalle ja huomannut toimivani terapeuttina heidän kertoessaan ongelmistaan. Huh. Olenko siis vain hyvin kasvatettu vai pöljä, kun en kävellyt samantien pois? Luultavasti halusin kuvitella, että kuunteleminen ja hyvien elämänohjeiden antaminen auttoi heitä elämässä eteenpäin, mutta sanomattakin on selvää, ettei toista tapaamista pyynnöistä huolimatta herunut.

* Ajattelun merkitys. Joskus tuntuu, että mitä enemmän tiedän ja opin elämästä ja vetovoiman laeista ja muista sitä vähemmän niitä osaan käyttää. Absurdia. Eli tiedän todellakin miten alitajuntamme toimii, miten missäkin tulisi menetellä ja miten tärkeää on ajatella oikein. Aivan niin. Jättää mieltä jäytävät epäilykset jostain asiasta pois omaan arvoonsa ja keskittyä hyviin asioihin, niihin joiden toivoo ja haluaa toteutuvan. Ei sitä turhaa sanota, ettei ole suutarin lapsella kenkiä: on paljon helpompi neuvoa ja auttaa ystäviä kuin joskus omassa elämässä tehdä asioita, joiden tietää vievän eteenpäin kohti haluttua päämäärää. Lisää ajattelun voimasta voit lukea täältä.

* Tavoitteet. Sinulla on varmasti jokin toive, ajatus, jota kohti haluat kulkea - tai mitä haluaisit tapahtuvan tulevaisuudessa, ehkä ensi vuoden aikana. On hyvä kirjoittaa ne toiveet ylös, avata ne tavoitteiksi, kirjoittaa näkyvälle paikalle. Aina nähdessäsi kirjoittamasi lähtee aliltajuntasi kuljettamaan sitä eteenpäin ja  resonoi juuri sen toteutumiseen tarvittavaa energiaa. Jos tavoite on liian suuri ja tuntuu saavuttamattomalta on hyvä pilkkoa se pienempiin osiin, jolloin ne on helpompi toteuttaa ja visio alkaa näkymään horisontissa kerta kerralta kirkkaampana. Saavutettavissa olevana. Mahdollisena.

* Kiitollisuus. Löydät aiemman kirjoitukseni aiheesta täältä. Kiitollisuus elämästä,  lapsista, eletyistä ilon hetkistä, uusista tilanteista, ihmisistä, terveydestä, ruoasta, onnistumisista, omasta kodista, joskus kyynelistä, rakkaudesta. Kiitollisuus on elämän kantava voima. Ilman sitä ei jaksaisi ja uskon vahvasti siihen, että se, mistä olet kiitollinen ja mitä voit avarin mielin, avoimin ja kiitollisin sydämin ajatella - sitä myös elämääsi tulee lisää.

Muistathan, että sinä itse luot oman maailmankaikkeutesi! Olisi tosi kiva kuulla mitä ajatuksia tämä kirjoitus kaikkinensa herätti sinussa. 

Toivon Sinulla kaikkea rakkautta ja kiitollisuuden aiheita ja onnea uuteen vuoteen!